Järviseudun Sanomien toimittaja Suvi Hosionaho;
Viisi vuosisataa Alajärven rannoilla
Alajärven ranta-asutus ja asukkaita 1500-luvulta 1900-luvulle
Tekijät: Pentti Jukantupa, Heikki Rantatupa, Heikki Koskela, Osmo Kyrönlahti
Kustantaja: Alajärvi-seura 2017
Pehmeäkantinen, 186 sivua
JUURET-TOIMIKUNNAN kokoama kirja tarjoaa kattavan tietopaketin Alajärven rantojen asuttamisesta. Se kävi lyhyesti kerrottuna näin: Kyrön pitäjä piti Alajärveä eränautinta-alueenaan arvion mukaan 1300-luvulla, mutta vakituinen asutus saapui pari sataa vuotta myöhemmin useasta eri suunnasta. Rannikolta eli Pietarsaaren seudulta, Kyröstä ja Hämeestä tulijat sekoittuivat lähellä olevaan savolaisasutukseen. Tarinan mukaan Pietari Johanpoika saapui Lappajärven yli Pedersörestä vuonna 1515, ja asettui asumaan Kurejoen ensimmäisen kosken niskalle halliten aluetta, joka ulottui Kurejoen suusta Kaartuselle ja Isoniemeen. Varmojen lähteiden mukaan 1548 tuo nautinta-alue sai nimen Sissala. Siitä erotettiin Sikkilän, Sihtalan ja Nelimarkan tilat.
Kyröläisen tila merkittiin voudintileihin toisena savuna Alajärveen rantautuvista taloista. Sen isäntä Antti Heikinpoika tuli Pohjankyröstä, läheltä nykyistä Laihiaa, 1542. Kolmantena talona mainitaan Skrabb, jonka talonhaltija Olavi Pietarinpoika tuli Pedersören Katternöstä. Myöhemmin talo on tunnettu nimellä Gammelgård sekä Tallbacka. Neljäs talo on Pynttäri, jonka isäntä Juho Olavinpoika tuli Hämeestä 1532.
Kirjassa on lueteltu kuusi sukupolvea kunkin talon asukkaita. Lisätiedot valaisevat sen aikaista elämää ja kohtaloita; joku oli naimisissa viidesti, yksi murhamies, toinen Lappajärvelle muuttanut talollinen, joka kuoli suurena nälkävuonna 1697 ja haudattiin kuuden lapsensa kanssa. Käräjäoikeuden pöytäkirjat kertovat sen aikaisista riidoista ja oikeustapauksista. Kirjassa on runsaasti vanhoja karttoja ja kuvia.
Pedersören käräjäpöytäkirjaan merkittiin vuonna 1644 Matti Matinpoika Nelimarkan ja Pietari Siimoninpoika Pynttärin välinen kauppa, jolla ensin mainittu myy lästistä tervaa Lill-Pynttärin maa-alueen. Se mainitaan vähäiseksi, mutta sillä alueella sijaitsee nykyään kaupungin keskusta.
ALAJÄRVELLÄ syntyneelle ja täällä sukujuuria omaavalle kirja tarjoaa kurkistuksen omiin juuriin; sivuilta voi löytyä tietoa omista esivanhemmista tai kotikylästä. Yksi kirjan julkaisemisen syistä olikin herätellä innostusta ja samalla tarjota apua sukututkimukseen. Muualta muuttaneelle kirja on helppolukuinen historia paikkakunnan asuttamiseen ja varhaisiin vaiheisiin. Mielenkiintoisia ovat myös sukujen linkit Järviseudun muihin pitäjiin; monella nykyaikana elävistä on yhteiset sukujuuret. Kirjassa esiintyvät monet tutut alajärveläiset sukunimet, kuten Puumala, Hoisko, Höök, Höri, Juuti, Linnanmäki, Finnilä ja Niemitalo.
Hieman myöhäisempi historia kertoo paikkakunnan elinkeinotoiminnasta ja kehittymisestä nykyiseen olomuotoonsa. Oheisartikkeleita on kirjoitettu muun muassa Kurejoen suksitehtaasta, kirkoista ja pappiloista, hautausmaista ja Kurejokeen rakennetuista myllyistä. Erityisen mukava oli lukea Paavolan myllystä, jonka jäänteet ovat yhä nähtävissä keskustassa.
Juhani Salo kirjoittaa Matti Matinpoika Salon (1894-1937) elämästä ja vaikutuksesta paikkakuntaan. Toimeliaasta nuorukaisesta tuli makkaratehtaan johtaja ja hyväntekijä. Osmo Kyrönlahti on koonnut paikallisia yliluonnollisia tapahtumia otsikolla Outoja ilmiöitä.